Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelma

Porvoon seudun taideoppilaitos on kaksikielinen oppilaitos, joka huolehtii taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaisesta musiikin opetuksesta toiminta-alueellaan (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo).  

Opetuksen lähtökohtana on oppilaan persoonallisten ominaisuuksien huomioiminen, opetuksen korkeatasoisuus ja monipuolisuus.  Opetus perustuu moniarvoiselle ja uudistuvalle kulttuuriperinnölle. 

Musiikin opiskelu tukee lapsen ja nuoren kasvua sekä ohjaa itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn. Opiskelu antaa mahdollisuuden perhettä ja muuta kasvuyhteisöä yhdistävään harrastukseen.  

Opetus ohjaa oppilasta omaehtoiseen elinikäiseen musiikin harrastamiseen sekä antaa valmiuksia musiikin ammattiopintoihin. Oppilas voi nauttia musiikin opiskelusta myönteisessä, avoimessa ja turvallisessa oppimisympäristössä.  

Lasten ja nuorten musiikkikasvatuksen ohella opisto antaa opetusta myös muille väestöryhmille. Lisäksi opisto osallistuu toiminta-alueen musiikkielämään järjestämällä konsertteja ja tarjoamalla alansa asiantuntemusta.  

Monimuotoisuus – Avoimuus – Yksilönä yhteisössä   

Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja toimimaan tavoitteiden suuntaisesti sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppilas oppii oppimaan ja kehittämään tietojaan ja taitojaan monipuolisesti vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. 

Musiikkiopisto on alueellinen oppilaitos, joka tarjoaa palveluja tasa-arvoisesti koko toimialueellaan mahdollisuuksien ja palvelujen kysynnän mukaan.  

Suurimmissa toimipisteissä (Porvoo, Loviisa, Mäntsälä ja Sipoo) musiikkiopistolla käytössään omat toimitilat. Tämän lisäksi Musiikkiopisto opetusta annetaan yhteistyökumppaneiden tiloissa mm. kouluissa ja päiväkodeissa. 

Musiikkiopiston keskeisin työtapa on oppilaiden henkilökohtainen ohjaus ja opetus. Tämän ohella on tärkeää, että oppilaat pääsevät monipuolisesti osalliseksi musiikkiopiston tarjoamasta yhteistoiminnasta (mm yhteissoitto, musiikin hahmotusaineiden opetus, kuorotoiminta, erilaiset hankkeet ja konsertit). Opetusta voidaan antaa myös etäopetuksena. Nämä työtavat esitellään liitteessä: “Etäopetus osana musiikkiopiston opetussuunnitelmaa.” 

Opetuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia työtapoja perinteisestä mestari-kisälli -opetuksesta yhdessä oppimiseen ajanmukaista teknologiaa hyödyntäen.   

Oppilasta ja perhettä ohjataan opintojen alusta lähtien oman työn suunnitteluun, opintotavoitteiden asettamiseen sekä itsearviointiin yhdessä opettajan ja perheen kanssa. 

Musiikkiopisto tarjoaa kaikille halukkaille korkeatasoisen mahdollisuuden harrastaa ja opiskella musiikkia.  

Kynnys harrastamisen aloittamiseksi on tehty mahdollisimman matalaksi. Musiikkileikkikouluun ja valmennusopetukseen pääsee ilmoittautumalla opetuksen piiriin.  

Jotta tieto harrastamisen eri mahdollisuuksista tavoittaisi kaikki, esitellään opetuksen tarjontaa monin tavoin (mm. internetissä, lehdissä, kouluvierailuilla, musiikkiopiston Soiva Talo -tapahtumissa ja konsertoimalla).  

Oppilaan, opettajan ja musiikkiopiston muun henkilökunnan välinen suhde on kunnioittava, vuorovaikutuksellinen, luottamuksellinen ja turvallinen.  

Kaikille oppilaille järjestetään yhteistoimintaa (mm. orkesterit, kuorot, yhtyeet, produktiot, musiikin hahmotusaineiden opiskelu).  

Toiminnassa otetaan huomioon musiikkiopiston kaksikielisyys sekä sopimuskuntien toimintaympäristöjen monikulttuurisuus.  

Musiikkiopisto ja Porvoon kaupunki tukevat monin tavoin pedagogiikan ja taiteenalan osaamisen kehittämistä (mm. koulutukset, koulutusstipendit).  

Avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta ylläpidetään musiikkiopiston sisäisissä työryhmissä sekä pitämällä tiiviit yhteydet perheisiin (mm. vanhempain vartit, muut kohtaamiset, arviointi erilaisten kyselyjen ja itsearvioinnin avulla). 

Musiikkileikkikouluopetusta järjestetään alle kouluikäisille lapsille. Masumuskaria tarjotaan lasta odottaville perheille. 

Valmentava soiton- ja laulunopetus on perusopintoihin valmentavaa musiikin opiskelua. Opinto-oikeus on 1–2 vuotta, jonka jälkeen oppilas voi siirtyä valinnaisiin opintoihin tai perusopintoihin. 

Opinnoissa oppilas voi valita oppitunnin ja opetusviikkojen määrän sekä maksullisia lisäkursseja. Opintoaika on joustava. Valinnaisista opinnoista oppilas voi halutessaan hakeutua perusopintoihin. 

Opintojen laskennallinen laajuus on 800 tuntia.  
Perusopinnot on jaoteltu kolmeen opintotasoon (I–III), laulussa kahteen (I–II). 

Opintojen laskennallinen laajuus on 500 tuntia. Syventävissä opinnoissa oppilas laajentaa opintojaan tai painottaa niitä valitsemallaan tavalla musiikkiopiston opetustarjonnan pohjalta. Opintojen aikana oppilas suunnittelee ja valmistaa lopputyön yhdessä opettajansa kanssa.   

Lopputyön suunnitelman vahvistaa pääaineen opintojen aineryhmä noin vuosi ennen aiottua lopputyön suorittamispäivää. 

Musiikkiopisto haluaa toiminnallaan tarjota oppilailleen edellytykset elinikäiselle musiikin harrastamiselle ja aktiiviselle kulttuuriselle osallistumiselle.  

Olennaista on, että opetuksen avulla oppilas oppii oppimaan itse. Opetuksessa pyritään siihen, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen, hyvä musiikkisuhde. Tässä auttaa mm se, että etsitään yhdessä ja tunnistetaan oppilaan omia musiikillisia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita musiikissa sekä autetaan oppilasta löytämään omat tapansa ilmaista itseään musisoiden.  

Opinnoissa huomioidaan myös musiikki historiallisena ilmiönä sekä sen yhteiskunnalliset merkitykset.  

Opetus suunnitellaan henkilökohtaisesti niin, että oppilaan tavoitteiden mukaisesti hän saa valmiuksia myös jatkaa musiikkiopintoja muilla koulutusasteilla.  

Perusopintojen tavoitteet on jaoteltu neljään pääkohtaan 1) esittäminen ja ilmaiseminen, 2) oppimaan oppiminen ja harjoittelu, 3) kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen ja 4) säveltäminen ja improvisointi. Opintojen sisällöt esitellään aineopetussuunnitelmissa.  

Opintojen tavoitteena on, että oppilas löytää omat musiikilliset vahvuutensa ja ilmaisukeinonsa. Hän oppii myös elävää musiikillista ilmaisua sekä improvisointia. Oppilas oppii esiintymään erilaisissa esiintymistilaisuuksissa, erilaisissa kokoonpanoissa ja erilaisille yleisöille. Yhteismusisoinnissa (esim. pienyhtyeet ja orkesteri) oppilas ymmärtää oman osuutensa merkityksen osana kokonaisuutta. Opintojen aikana oppilas tutustuu musiikkiteoksiin monipuolisesti mm. eri aikakausilta, eri tyylilajeista ja eri kulttuureista.  

Opintojen tavoitteena on, oppilas oppii harjoittelemaan omatoimisesti ja käyttämään harjoittelussaan erilaisia apuvälineitä ja harjoitusmenetelmiä, kuten dokumentointia. Oppilas kehittyy kuuntelemaan omaa soittoaan/lauluaan sekä hallitsemaan ajatuksiaan ja tunteitaan soittotilanteessa esim. esiintymisvalmennuksen ja mielikuvaharjoitteiden avulla. Oppilas oppii myös arvioimaan harjoitteluaan. Oppilas oppii myös tarkkailemaan omaa soittoasentoaan sekä suojelemaan kuuloaan. Varsinkin alkuvaiheissa opastetaan myös oppilaan vanhempia tukemaan harjoittelua. 

Opintojen tavoitteena on, että oppilas oppii hahmottamaan musiikin rakenteita ja tyylipiirteitä sekä nuottikuvasta, että kuulemastaan musiikista. Oppilas kuuntelee musiikkia ja käy konserteissa säännöllisesti, ja oppii myös keskustelemaan musiikista. Oppilas oppii yhdistämään eri tunneilla opittuja asioita toisiinsa (esim. yhteys musiikin hahmotusaineiden ja oman ohjelmiston välillä). Oppilas kehittyy myös äänittämään, videoimaan ja editoimaan omaa soittoaan.  

Opintojen tavoitteena on, että oppilas osaa soittaa tuttuja melodioita korvakuulolta. Oppilas kehittyy tekemään omia alkusoittoja, välisoittoja, muunnelmia jne.  Oppilas oppii ymmärtämään myös erilaisia musiikin merkitsemistapoja. Improvisoinnissa, sovittamisessa ja säveltämisessä lähdetään liikkeelle yksinkertaisilla elementeillä. Aluksi riittää muutama ääni, mikä vähitellen johtaa monipuolisempaan improvisointiin ja säveltämiseen.   

Syventävien opintojen tavoitteet on jaoteltu samoin kuin perusopintojen tavoitteet. Syventävissä opinnoissa osa-alueiden taitoja syvennetään ja monipuolistetaan. 

Perusopintojen ja syventävien oppiainekohtaiset opintojen sisällöt ja tavoitteet esitellään aineopetussuunnitelmissa. 

Opetusta annetaan seuraavissa ryhmissä: 

• Masumuskariperiodit odottaville äideille (perheille) 
• Vauvaryhmät 3 kk:n iästä alkaen  
• Perheryhmät 1 ja 2-vuotiaille 
• Leikkiryhmät 3 ja 4-vuotiaille 
• Bändimuskari 5 ja 6-vuotiaille 
• Musiikkiseikkailuryhmät 5 ja 6-vuotiaille 
• Soitinryhmät (soittimina kantele, djembe, ukulele ja nokkahuilu) 5 ja 6 –vuotiaille 
• Kuvismuskari 0–10-vuotiaille 
• Tanssiva muskari 0–6-vuotiaille 
• Erityisryhmät 
• Musiikkileikkikoulupalvelut päiväkodeille ja perhepäivähoidon lapsille 

Opetusta annetaan 30 viikkoa ja opetuksen lisäksi on 5 tapahtumaviikkoa.     

Musiikkileikkikoulun opetuksen tavoitteet ja sisällöt esitellään aineopetussuunnitelmassa.   

Valmentavassa soiton- ja laulunopetuksessa on sama soitinvalikoima kuin musiikkiopiston perusopetuksessa. Opetus on yksilö- tai ryhmäopetusta. 

Soitto- ja lauluvalmennuksen lisäksi voidaan tarjota mahdollisuus yhteismusisointiin.   

Valmentavan opetuksen määrä on 30 viikkoa. 

Valmennusopetuksen tavoitteet ja sisällöt esitellään aineopetussuunnitelmassa. 

VALINNAISET OPINNOT 

Valinnaisissa opinnoissa on sama soitinvalikoima kuin musiikkiopiston perusopetuksessa. Opetus tarjotaan yksilöopetuksena. 

Soitto- ja lauluvalmennuksen lisäksi tarjotaan mahdollisuus yhteismusisointiin.  Oppilas voi lisäksi valita haluamiaan maksullisia kursseja avoimista opinnoista. 

Valinnaisissa opinnoissa oppilas valitsee opetuksen määrän ja oppitunnin pituuden, niin että opetuksen määrä on 30 tai 35 opetusviikkoa lukuvuodessa ja oppitunnin pituus on 30 tai 45 minuuttia.    

Valinnaisten opintojen tavoitteissa ja sisällöissä noudatetaan valikoiden kyseisen instrumentin perusopintojen aineopetussuunnitelmaa. 

  Suositellaan että opinnot tehdään perusopintojen osalta 9 vuodessa. 

Sivuaineen opinto-oikeus vahvistetaan vuosittain. Opintojen myöntämiseen vaikuttavat pääaineen opettajan suositus ja musiikkiopiston resurssit, opinto-oikeuden myöntää rehtori.  

Pääaineen vaihtoon tarvitaan pääaineen opettajan suositus ja rehtorin päätös sekä soittonäyte nykyisellä tai uudella soittimella. 

Pääaineen tunnin pituus on 45 min. Tämän lisäksi oppilaalla on mahdollisuus anoa lisättyä opetusta. Opetukseen tarvitaan opettajan suositus ja rehtorin päätös ja siitä peritään erillinen maksu. 

Sivuaineen tunnin pituus on 30 minuuttia. 

Opetusta annetaan seuraavissa instrumenteissa: alttoviulu, altto- ja baritonitorvi, fagotti, harmonikka, harppu, huilu, kantele, kitara, klarinetti, kontrabasso, käyrätorvi, laulu (klassinen ja popjazz), nokkahuilu, oboe, pasuuna, piano (klassinen, vapaa säestys, popjazz), saksofoni, sello, trumpetti, tuuba, ukulele, urut, viulu, muut kosketinsoittimet, sähköbasso, sähkökitara, rummut ja muut lyömäsoittimet 

Yhteismusisointi toteutuu soittamalla tai laulamalla yhdessä eri kokoonpanoissa säännöllisesti tai periodeina. Tavoitteena on, että yhteismusisointiin osallistutaan joka vuosi.  

Opettaja kirjaa lukuvuoden alussa suunnitelman yhteismusisointiin osallistumisesta oppilaan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan (HOPS). 

Musiikin hahmotusaineiden perusopinnot 1 

Musiikin hahmotusaineiden perusopinnot 2 
Musiikkiteknologia 
Musiikin hahmotusaineiden perusopinnot 3 
Musiikin historian perusopinnot   

Rytmimusiikin musiikin hahmotusaineiden jaottelu esitellään aineopetussuunnitelmassa. 

Vapaavalintaisten opintojen tarjonta vaihtelee lukuvuosittain. 

Vapaavalintaisia opintoja voivat olla esimerkiksi sävellys, sovitus, transkriptio, studiotyö ja tallennus, tanssi, tyylilajin tai -lajien syventäminen (mm. musikaali ja musiikkiteatteri, eri aikakausien rytmimusiikki) sekä lyhytkurssi jollain toisella soittimella. 

Syventävien opintojen tuntiresursseja voidaan muokata joustavasti oppilaan lopputyösuunnitelmaan pohjalta, tuntijakaumasta päätöksen tekee rehtori.      

Opetusta annetaan samoissa instrumenteissa kuin perusopinnoissa. Suositellaan että opinnot tehdään syventävien opintojen osalta 5 vuodessa. 

Sivuaineen opinto-oikeus vahvistetaan vuosittain. Opintojen myöntämiseen vaikuttavat pääaineen opettajan suositus ja musiikkiopiston resurssit, opinto-oikeuden myöntää rehtori.  

Pääaineen vaihtoon tarvitaan pääaineen opettajan suositus ja rehtorin päätös sekä soittonäyte nykyisellä tai uudella soittimella. 

Pääaineen oppitunnin pituus on 60 minuuttia.  Lopputyön aiheesta riippuen voidaan pääaineen tuntiresurssista jakaa osa sivuaineeseen.  Tuntiresurssin jakamiseen tarvitaan pääaineen opettajan suositus ja rehtorin päätös.  

Oppilaalla on mahdollisuus anoa lisättyä opetusta. Opetukseen tarvitaan opettajan suositus ja rehtorin päätös ja siitä peritään erillinen maksu. 

Tavoitteena on, että yhteissoittoon osallistutaan joka vuosi. Suositellaan yhteissoiton koostuvan sekä orkesteriyhteissoitosta että kamarimusiikista pienyhtyeissä.  

Opettaja kirjaa lukuvuoden alussa suunnitelman yhteissoittoon osallistumisesta oppilaan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan (HOPS). 

• Säveltapailun syventävät opinnot 
• Musiikin teorian syventävät opinnot 
  Musiikin historian syventävät opinnot 
• Kenraalibasson kirjoitus ja soitto tai muut vaihtoehtoiset musiikin hahmotusaineiden opinnot, kuten sävellys, sovitus ja popjazz-teoria. 

Rytmimusiikin musiikin perusteiden jaottelu esitellään aineopetussuunnitelmassa. 

Vapaavalintaisten opintojen tarjonta vaihtelee lukuvuosittain. 

Vapaavalintaisia opintoja voivat olla esimerkiksi sävellys, sovitus, transkriptio, studiotyö ja tallennus, tyylilajin tai -lajien syventäminen (mm. musikaali, eri aikakausien rytmimusiikki) sekä lyhytkurssi jollain toisella soittimella. 

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, millaiset valmiudet oppilas saa musiikin esittämiseen ja ilmaisemiseen, kuinka hän oppii oppimaan ja harjoittelemaan, kuinka oppilas oppii kuuntelemaan ja hahmottamaan musiikkia sekä millaiset valmiudet oppilas saa säveltämään ja improvisoimaan.  

Arvioinnin kriteerit määritellään aineopetussuunnitelmissa. 

Arviointi on jatkuvaa myönteisessä hengessä tapahtuvaa vuoropuhelua oppilaan ja hänen ohjaajiensa kanssa.  

Opintojen edetessä hyödynnetään itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin tarjoamia mahdollisuuksia. Arviointi kohdistuu työskentelyyn ja tavoitteiden toteutumisen arviointiin.  Jatkuvan vuoropuhelun lisäksi oppimista arvioidaan tasosuorituksissa sekä esiintymisten yhteydessä.  

Syventävien opintojen lopputyön arvioinnissa otetaan huomioon lopputyölle asetetut tavoitteet. 

Arviointikäytänteet 1) soitto- ja lauluopinnoissa, 2) yhteissoitossa, 3) musiikin hahmotusaineiden opinnoissa ja 4) varhaisiän musiikkikasvatuksessa esitellään liitteissä. 

Musiikkiopistossa järjestetään opetusta oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea opinnoissaan.  

Opettaja, huoltaja ja oppilas laativat oppilaalle hänen omiin lähtökohtiinsa perustuvan henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jossa määritellään opintojen sisältö, tavoitteet ja opintoaika 

Oppilaaksi ottamisen perusteista päättää opetuksen järjestäjä.   

Musiikkileikkikouluun, valmentavaan soiton- ja laulunopetukseen sekä valinnaisiin opintoihin oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.  

Musiikkiopiston perusopetukseen otetaan oppilaat “Soittamalla sisään” – valintojen kautta.  

“Soittamalla sisään” -esitykset arvioi opettajista koostuva asiantuntijaryhmä. Oppilaaksi ottamisesta päättää rehtori asiantuntijaryhmän esityksestä.  

Musiikkiopiston toiminta-ajatuksen mukaan opiskelu luo edellytykset perhettä ja muuta kasvuyhteisöä yhdistävään harrastuksen.  Tämän toteutumiseksi on toivottavaa, että huoltajat seuraisivat aktiivisesti oppilaan opintoja varsinkin opiskelun alkuvaiheessa. Musiikkiopistossa järjestetään jokaiselle oppilaalle vähintään kerran lukuvuodessa nk. vanhempain vartti. Lukuvuoden alussa opettaja ja oppilas – alaikäisen oppilaan huoltaja osallistuu keskusteluun – laativat oppilaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman.  

Lukukauden lopussa suoritetaan arviointikeskustelu, jolla pohjustetaan myös tulevia opintoja. Itsearviointi sisältyy arviointikeskusteluun. 

Musiikkiopiston keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat sopimuskunnat, muut oppilaitokset, varhaiskasvatusyksiköt, taidejärjestöt ja seurakunnat. 

Valtakunnallisella tasolla musiikkiopisto ylläpitää yhteyksiä erityisesti muihin musiikki- ja taideoppilaitoksiin, taidejärjestöihin ja taiteen perusopetuksen liittoon.  

Kansainvälisiä yhteyksiä musiikkiopisto pyrkii luomaan ja ylläpitämään oppilas- ja opettajavaihdon ja niihin liittyvän konsertti- ja koulutustoiminnan avulla.  

Musiikkiopisto antaa lisäksi taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetusta yhteistyössä muiden alueella toimivien yksityisten kulttuuri- ja taidekasvatusta tarjoavien oppilaitosten kanssa. 

Toimintaa kehitetään musiikkiopiston monissa työryhmissä.  

Opettajat kokoontuvat säännöllisesti kokouksiin aineryhmittäin. Aineryhmien puheenjohtajat välittävät tietoa opettajilta hallinnolle ja päinvastoin aineryhmien puheenjohtajien työryhmässä.  

Hallinnollinen johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kehittämään musiikkiopiston toimintaa. Tämän lisäksi musiikkiopistossa toimii projektiluonteisesti eri hankkeisiin liittyviä työryhmiä, joilla on omat nimetyt vastuuhenkilöt.  

Musiikkiopiston arviointia ja itsearviointia toteutetaan erilaisilla kyselyillä, joita tehdään säännöllisesti eri kohderyhmille koko musiikkiopiston toiminta-alueella.  

Musiikkiopisto tukee henkilökunnan kouluttautumista järjestämällä yhteisiä koulutustilaisuuksia ja tukemalla mahdollisuuksien mukaan henkilökunnan osallistumista esimerkiksi valtakunnallisiin koulutustapahtumiin.  

Autamme mielellämme kaikissa musiikkiharrastukseen ja aloittamiseen liittyvissä kysymyksissä.