Musiikin hahmotusaineet, Muha – opetussuunnitelma

Musiikin hahmotusaineet auttavat ymmärtämään sävellysten rakennetta ja musiikin peruskäsitteitä. Opetus sisältää nuotinlukua, rytmiikkaa, harmoniaa ja säveltapailua. Teoria tukee soitto- ja laulutaitojen kehittymistä.

Tavoitteena on antaa oppilaille tietoja ja taitoja, jotka auttavat oppilaita edistymään instrumenttiopinnoissaan. Opittujen tietojen ja taitojen tarkoitus on myös auttaa oppilaita jatkamaan itsenäisesti musiikin harrastamista musiikkiopisto-opintojen loputtuakin. Opetuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan teknologian suomia apuvälineitä, esim. tietokoneita ja tabletteja sekä näille tehtyjä harjoitusohjelmistoja. Teknologiaa voidaan käyttää hyväksi myös tasosuorituksissa. Niissä voidaan käyttää äänittämistä, videointia tai videoyhteyttä siten, että oppilaan ja lautakunnan ei tarvitse olla samassa paikassa samaan aikaan.

Tietojen kehittämisen aihealueita ovat mm.:

1. Nuottien ja nuoteissa esiintyvien esitysmerkintöjen oppiminen
2. Musiikin rakentamisen perusasioiden tuntemus, esim. sävellajit, intervallit, soinnut, musiikin muotorakenteet

Taitojen kehittämisen aihealueisiin kuuluvat mm.:

1. Esittämisen ja ilmaisemisen oppiminen
2. Oppimaan oppiminen ja harjoittelu
3. Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen
4. Säveltäminen ja improvisointi

Oppilas:

• oppii esittämään musiikkia suoraan nuoteista soittamalla ja laulamalla
• oppii kirjoittamaan nuoteiksi sekä kuulemaansa että itse tuottamaansa musiikkia
• oppii kuuntelemaan ja kontrolloimaan omaa musiikkiesitystään mm. tasaisen
• perussykkeen ja sävelpuhtauden osalta
• oppii tuntemaan esitysmerkintöjä ja ottamaan ne huomioon esittäessään musiikkia
• oppii musiikin peruskäsitteet ja osaa tunnistaa ne esittämissään kappaleissa
• oppii harmonian alkeita
• oppii moniäänisen laulamisen alkeita
• osaa nimetä ja kirjoittaa nuotteja g- ja f-avaimilla oktaavialojen C-c3-alueella
• ymmärtää tahtiosoitusnumeroiden merkityksen
• osaa lukea ja toteuttaa soittamalla soittokappaleidensa rytmit sekä vetää puuttuvat tahtiviivat valmiiseen rytmiin
• osaa tunnistaa soittokappaleidensa sävellajit
• osaa transponoinnin periaatteen ja pystyy transponoimaan melodioita tuntemissaan sävellajeissa kirjoittamalla ja soittamalla
• osaa tunnistaa ja muodostaa intervalleja priimistä oktaaviin
• tutustuu duuri- ja mollikolmisointuihin
• osaa tunnistaa ja nimetä soittokappaleistaan säkeitä ja yksinkertaisia pienmuotoja (parillinen – kahdenpuolinen)
• tuntee soittokappaleissaan yleisimmin esiintyvän musiikkisanaston ja esitysmerkit

• nuottiavaimet ja nuottiviivasto
• nuotin nimet ja oktaavialat c-c3 g- ja f-avaimilla käyttäen myös ylennys-, alennus- ja palautusmerkkejä
• musiikkisanastoa ja esitysmerkintöjä (katso liite)
• sävellajit kahteen ylennys- ja alennusmerkkiin
• intervallien nimet priimistä oktaaviin
• duuri- ja mollikolmisointu sekä nuotteina että kuunnellen
• perusrytmit kokonuotista kuudestoistaosanuotteihin eli rytmikuviot

• ainakin tahtiosoitukset 2/4, 3/4 ja 4/4
• melodian transponointi
• omien rytmien ja melodioiden keksiminen ja improvisointi
• tunneilla lauletaan nuoteista, luetaan ja kirjoitetaan rytmejä ja melodioita sekä kuunnellaan duuri- ja mollisointuja
• tunneilla käytetään saatavilla olevaa teknologiaa, esim. tietokoneita, tabletteja ym., joilla voi harjoitella opiskeltavia asioita ja tehdä omia sävellyksiä

Opettaja arvioi oppilaan osaamistason. Arvioinnin tukena voidaan käyttää kirjallista koesuoritusta ja laulukoetta. Oppilas esittää oman arvionsa oppimisestaan.

Oppilas:

• kehittää edelleen korvansa kuuntelu- ja erottelukykyä
• kehittää edelleen nuotinlukutaitoaan
• oppii moniäänistä laulamista

• Edellisen kurssin asioiden lisäksi:
• oktaavialat C-c4
• lisää musiikkisanastoa ja esitysmerkintöjä (katso liite)
• sävellajit neljään ylennys- ja alennusmerkkiin
• molliasteikot luonnollinen, harmoninen ja melodinen
• intervallien laadut (suuri, pieni, puhdas, puhtaiden intervallien muuntaminen ylinousevaksi ja vähennetyksi)
• musiikkisanoja ja esitysmerkintöjä (katso liite)
• suurten ja puhtaiden intervallien kuuntelu
• kolmisoinnut duuri, molli, ylinouseva ja vähennetty sekä nuotteina että kuunneltuina
• rytmi: tahtiosoitukset 2/4, 3/4, 4/4, 3/8 ja 6/8
• nuottien ja taukojen aika-arvot:

• uusina rytmikuvioina:

• omien rytmien ja melodioiden keksimistä ja improvisointia
• tunneilla myös lauletaan nuoteista, luetaan ja kirjoitetaan rytmejä ja melodioita
• tunneilla käytetään saatavilla olevaa teknologiaa, esim. tietokoneita, tabletteja ym., joilla voi harjoitella opiskeltavia asioita ja tehdä omia sävellyksiä

Opettaja arvioi oppilaan osaamistason. Arvioinnin tukena voidaan käyttää kirjallisia kokeita ja kuuntelukokeita sekä laulukoetta. Oppilas esittää oman arvionsa oppimisestaan.

Musiikkiteknologian perusteiden opiskelu on hyvin käytännönläheistä. Kurssi painottuu omaan tekemiseen ja tietokoneohjelmien käyttöön. Yleensä syyslukukaudella teemme töitä sekvensseriohjelmalla ja kevätlukukaudella nuotinnetaan.

Suuri osa tehdyistä töistä äänitetään, osittain omilla soittimilla, osittain tietokonesoundeilla.

Tavoitteena on musiikkiteknologian hyödyntäminen

• sovituksessa ja säveltämisessä
• nuottien kirjoittamisessa
• musiikin äänittämisessä

Lisäksi tutustutaan musiikkiteknologian historiaan ja internetin musiikkipalveluihin ja ilmiöihin.

• tietokoneen peruskäytön kertaus ja pianon koskettimiston tuntemus
• sekvensseriohjelman käytön perusteet
• laiteoppi ja tutustuminen studion käyttöön
• nuotinkirjoituksen perusteet
• musiikkiteknologian historia
• musiikki internetissä
• musiikkiteknologia käytännössä, mm. ammattilaisvierailut
• musiikin hahmotusaineiden perusopinnot 2 asioiden soveltaminen käytäntöön.

Kurssitarjottimen osa-alueet suoritetaan kurssin aikana tehdyillä töillä. Arvioinnin suorittaa opettaja. Oppilas antaa oman arvionsa oppimisestaan.

Kurssi arvioidaan osa-alueittain

• Nuotinnusohjelman perusteet
• Sekvensseriohjelman perusteet

Muut osa-alueet suoritetaan läsnäololla.

Oppilas:

• kehittää edelleen kaikkia aiemmin mainittuja musiikin osa-alueiden tietojaan ja taitojaan
• oppii sointumerkkien käyttöä
• oppii soinnuttamaan itse yksinkertaisia melodioita
• oppii tunnistamaan kuulemalla yksinkertaisia sointujaksoja eli kadensseja
• oppii yksinkertaista sointuanalyysiä
• oppii hahmottamaan soittokappaleidensa musiikillisia rakenteita

• Edellisen kurssin asioiden lisäksi:
• kaikki oktaavialat sekä oktaavisiirtomerkinnät
• kaksoisylennys- ja kaksoisalennusmerkit
• kaikki sävellajit: duurit ja mollit (luonnollinen, harmoninen ja melodinen molli)
• intervallit laatuineen priimistä desimiin, laatuina suuri, pieni, puhdas, ylinouseva ja vähennetty
• suurten, puhtaiden ja pienten intervallien kuuntelu
• sointukuunteluun lisätään V7
• alustava tutustuminen c-avaimiin
• harmonia: yksinkertaista sointuanalyysiä (kolmisoinnut käännöksineen ja perusmuotoiset nelisoinnut)
• sointuasteet duurissa ja mollissa
• sointujen pohjasävelmerkintä
• kolmisointujen käännökset
• yksinkertaisten kadenssien kuuntelu, sointuvalikoimana I,VI, IV, II6, I64, V, V7, V8-7
• nuottien nimet g- ja f-avaimilla oktaavialojen C2-c4 alueelta käyttäen

– merkkejä sekä -merkintää

• rytmi: tahtiosoitukset 2/4, 3/4, 4/4, 3/8, 6/8 ja 2/2 eli alla breve sekä erilaiset tahtilajit

• nuottien ja taukojen aika-arvot

• sekä triolit

 ja 

• omien rytmien ja melodioiden keksimistä ja improvisointia
• tunneilla myös lauletaan nuoteista, luetaan ja kirjoitetaan rytmejä ja melodioita
• tunneilla käytetään saatavilla olevaa teknologiaa, esim. tietokoneita, tabletteja ym., joilla voi harjoitella opiskeltavia asioita ja tehdä omia sävellyksiä

Opettaja arvioi oppilaan osaamistason yhdessä toisen opettajan kanssa. Arvioinnin tukena voidaan käyttää kirjallisia kokeita ja kuuntelukokeita. Kurssin voi suorittaa myös tekemällä eri osa-alueista kollegion määrittelemä määrä harjoitustehtäviä. Kurssisuoritukseen kuuluu myös laulukoe. Oppilas antaa oman arvionsa oppimisestaan. Tasosuorituksessa voidaan käyttää hyväksi teknologiaa. Suoritusta voidaan äänittää, videoida tai käyttää videoyhteyttä siten, että oppilaan ja lautakunnan ei tarvitse olla samassa paikassa samaan aikaan.

Musiikillisten tyylikausien ja soitinten tunnistaminen kuunteluun perustuen.

Kurssilla tutustutaan musiikin historiaan. Käydään läpi musiikin aikakaudet, niiden tärkeimmät säveltäjät, sävellystyypit ja tyylipiirteet sekä kuunnellaan musiikkia. Tutustutaan myös orkesterisoittimiin. Mahdollisuuksien mukaan käydään kuuntelemassa konsertteja.

• Oppilas osallistuu luennoille, tekee esitelmiä, käy konserteissa ja osallistuu
• ryhmätöihin
• Keskeiset tyylipiirteet, sävellysmuodot sekä tärkeimmät säveltäjät ja teokset
• seuraavista:
  • Renessanssi (lyhyesti)
  • Barokki
  • Klassismi
  • Romantiikka
  • 1900-luvun alkupuolen musiikki (lyhyesti)
  • Suomalainen musiikki (lyhyesti)
• Orkesterin soittimet
• Musiikkitermit

Opettaja arvioi oppilaan osaamistason. Arvioinnissa voi käyttää kirjallisia ja kuuntelukokeita tai suoritus voi perustua oppilaan aktiiviseen osallistumiseen tuntityöskentelyssä. Suoritukseen kuuluu myös esitelmän tekeminen. Kurssin voi suorittaa myös opettajan ohjaamana itseopiskeluna. Oppilas antaa oman arvionsa oppimisestaan.

Oppilas:

• oppii laulamaan ja kirjoittamaan myös modaalista materiaalia sisältäviä melodioita
• oppii lukemaan ja kirjoittamaan rytmejä, jotka sisältävät myös poikkeusjakoja (mm. trioli, duoli, kvartoli ym.)

Perusopinnot 3:ssa opittujen asioiden lisäksi tulevat:

• intervallikuunteluun suuri ja pieni nooni sekä desimi
• sointukuuntelussa perusmuotoiset ylinouseva ja vä7, soinnut D, m, vä ja V7 käännöksineen
• kadenssikuunteluun kaikki sointuasteet, lisäksi N6 ja V6/(5)/V
• kirkkosävellajit eli moodit sekä prima vistassa että melodiasanelussa
• rytmin lisäksi poikkeusjaot duoli, trioli ja kvartoli.
• Tunneilla käytetään mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevaa teknologiaa, esim. tietokoneita, tabletteja ym., joilla voi harjoitella opiskeltavia asioita ja tehdä omia sävellyksiä ja sovituksia.
• Opiskeluun kuuluu myös improvisointia. Se voi sisältää mm. rytmiikkaa ja säestysäänien keksimistä melodioihin.

Opettaja arvioi oppilaan osaamistason kuuntelu- ja laulukokeilla yhdessä toisen opettajan kanssa. Oppilas antaa oman arvionsa oppimisestaan. Tasosuorituksessa voidaan käyttää hyväksi teknologiaa. Suoritusta voidaan äänittää, videoida tai käyttää videoyhteyttä siten, että oppilaan ja lautakunnan ei tarvitse olla samassa paikassa samaan aikaan.

Jatketaan teoriaopintoja siitä, mihin perusopinnot 3:ssa päästiin.

Oppilas:

• oppii analysoimaan länsimaisen taidemusiikin tonaalisen ajan sointuja, hajasäveliä ja muotorakenteita
• oppii hyödyntämään taitojaan omissa soittokappaleissaan ja mahdollisesti omissa sävellyksissään

• Harjoitellaan neliäänistä sointuanalyysiä, josta löytyvät mm.:
  • hajasävelet
  • sävellajinvaihdokset
  • tavallisimmat muunnesoinnut: välidominantit, modaaliset muunnesoinnut, napolilainen, ylinousevat sekstisoinnut
  • lopukkeet
• Tunneilla käytetään mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevaa teknologiaa, esim. tietokoneita, tabletteja ym., joilla voi harjoitella opiskeltavia asioita ja tehdä omia sävellyksiä ja sovituksia.
• Tutustutaan kenraalibasson alkeisiin eli harjoitellaan moniäänisen musiikin äänenkuljetussääntöjä.
• Tutustutaan musiikin pienmuotoihin sekä erilaisiin musiikin merkintöihin ja nuotinnustapoihin.

Opettaja arvioi oppilaan osaamistason yhdessä toisen opettajan kanssa. Arviointiin voi käyttää kirjallisia kokeita tai sitten kurssin voi suorittaa tekemällä eri osa-alueista kollegion määrittelemä määrä harjoitustehtäviä, omia sävellyksiä ja sovituksia ym. Oppilas antaa oman arvionsa oppimisestaan. Tasosuorituksessa voidaan käyttää hyväksi teknologiaa. Suoritusta voidaan äänittää, videoida tai käyttää videoyhteyttä siten, että oppilaan ja lautakunnan ei tarvitse olla samassa paikassa samaan aikaan.

Kurssilla tutustutaan musiikin historiaan. Käydään läpi musiikin aikakaudet, niiden tärkeimmät säveltäjät, sävellystyypit ja tyylipiirteet ja kuunnellaan musiikkia. Tutustutaan myös orkesterisoittimiin. Laajennetaan tietämystä syvemmälle kuin peruskurssilla. Mahdollisuuksien mukaan käydään myös kuuntelemassa konsertteja.

Kurssin tavoitteena on antaa oppilaille syventävät tiedot musiikin eri tyylikausien tunnistamisessa

• Oppilas osallistuu luennoille, tekee esitelmiä, käy konserteissa ja osallistuu ryhmätöihin
• Tyylipiirteet, sävellysmuodot sekä tärkeimmät säveltäjät ja teokset seuraavista:
  • keskiaika
  • renessanssi
  • barokki
  • klassismi
  • romantiikka
  • uusi musiikki (1900-luku)
  • suomalainen musiikki
• Musiikin esittäjät
• Rytmimusiikin historiaa lyhyesti
• Musiikkikulttuurin eri muodot
  Maailmanmusiikin tärkeimmät kulttuurit valikoiden

Opettaja arvioi oppilaan osaamistason. Suoritukseen kuuluu myös esitelmän pitäminen sekä koe, joka voi pitää sisällään sekä kirjallisia tehtäviä että kuuntelukokeen. Kurssin voi suorittaa myös opettajan ohjaamana itseopiskeluna. Oppilas antaa oman arvionsa oppimisestaan.

Tutustutaan barokkiajalle tyypilliseen musiikin kirjoitustapaan. Käydään läpi erilaiset sointumerkinnät ja niihin liittyvät käytännöt. Päätavoitteena on opetella klassisen musiikin äänenkuljetussäännöt niin että niitä osataan soveltaa kirjoitus- ja soittotehtävissä. Soittotehtäviä voidaan mahdollisuuksien mukaan laajentaa barokkiajan kenraalibassokäytännön harjoittelemiseen.

Opettaja arvioi oppilaan osaamistason. Suoritukseen kuuluu kirjallinen koe ja soittokoe. Oppilas antaa oman arvionsa oppimisestaan.

LIITE

pp = pianissimo, hyvin hiljaa
p = piano, hiljaa
mp = mezzopiano, melko hiljaa
mf = mezzoforte, melko voimakkaasti
f = forte, voimakkaasti
ff = fortissimo, hyvin voimakkaasti
crescendo (cresc.) image voimistuen
diminuendo (dim.) image hiljentyen

lento, adagio = hitaasti
andante = rauhallisesti käyden
moderato = kohtuullisesti (andanten ja allegretton väliltä)
allegretto = melko nopeasti
allegro = nopeasti
ritardando (rit.) = hidastuen
accelerando (acc.) = nopeutuen
a tempo = paluu alkuperäiseen tempoon

fermaattiimage = pidäke (pidentää nuotin ja tauon kestoa)
intervalli = sävelväli eli kahden sävelen välinen etäisyys
prima vista = ”ensi näkemältä”, kappaleen esitys harjoittelematta

ppp = piano pianissimo, erittäin hiljaa
fff = forte fortissimo, erittäin voimakkaasti
sf, sfz (sforzando, sforzato) = äkillinen korostus

grave, largo = hyvin hitaasti
andantino = kevyesti käyden
vivace = nopeasti, eloisasti
presto = erittäin nopeasti
ritenuto, rallentando (rit., rall.) = hidastuen
stringendo (string.)  = nopeutuen

assai = kyllin, sangen
meno = vähemmän
molto = paljon, erittäin
mosso = liikkuvasti
non troppo = ei liikaa
piú = enemmän
poco = vähän
poco a poco = vähitellen

alla marcia = marssin tapaan
cantabile = laulavasti
legato = sitoen
maestoso = juhlallisesti
marcato = korostaen
portato = non legato, erotellen, säveliä ei sidota (legaton ja staccaton väliltä)
staccato = lyhyesti, terävästi

Da capo al Fine = alusta uudelleen Fine-merkkiin asti
M.M. = Mälzelin metronomin luku, sykäystä minuutissa, esim.M.M. image= 60
ostinato = samana pysyvä säestyskuvio, joko melodia tai pelkkä rytmi
rinnakkaissävellajit = duuri ja molli, joilla on sama etumerkintä (esim. C-duuri ja a-molli)
transponointi = melodian siirto toiseen sävellajiin

decrescendo = hiljentyen

rubato = vapaa rytminkäsittely (sallii omavalintaisia temponvaihdoksia)
tranquillo = rauhallisesti
vivacissimo, prestissimo = mahdollisimman nopeasti

agitato = kiihkeästi
con brio = vauhdikkaasti
con fuoco = tulisesti
con moto = liikkuvasti
dolce = suloisesti, pehmeästi
espressivo = ilmeikkäästi, tunnepitoisesti
grazioso = viehkeästi
risoluto = päättäväisesti
scherzando = leikkisästi

aksentti = korostus
arco = jousella
arpeggio = murtosointu (soinnun sävelet soitetaan peräkkäin)
glissando = liukuen (säveltasolta toiselle)
ottava alta / bassa image  = soitetaan oktaavia korkeammalta/matalammalta
loco (edellisen jälkeen) = palataan alkuperäiseen oktaavialaan
pizzicato = näppäillen
sempre = aina
simile = samalla tavoin
sostenuto, tenuto = pidätellen
subito = äkkiä
tempo primo (tempo 1) = paluu alkuperäiseen tempoon
trilli (tr) = liverre, kahden vierekkäisen sävelen nopea vuorottelu
vibrato = väristen, äänentaso huojuu

agogiikka = esitysnopeutta koskevat asiat
alla breve 2/2 = laskuyksikkönä puolinuotti
brevis image= kaksoiskokonuotti
coda = 1.  loppujakso, muotokokonaisuuden päätösosa
2. kertauksessa hypätään coda-merkistä seuraavaan coda-merkkiin
dal segno = kertauksessa palataan dal segno-merkkiin ja jatketaan loppuun
dissonanssi = riitasointu
dominantti = huippusävel, duuri- tai molliasteikon 5. sävel (V aste)
enharmoninen = sama säveltaso kahdella tavalla merkittynä, esim. cis ja des (toimii oikein vain tasavireisillä soittimilla)
johtosävel = Duuriasteikon sekä harmonisen ja melodisen mollin 7. sävel
kadenssi = 1.    sointulopuke (esim. I IV V I)
               2.    solistin taiturillinen osuus soolokonsertossa
konsonanssi = tasasointi
modulaatio = sävellajinvaihdos (kesken kappaleen)
nyanssi = vivahde, yleensä äänenvoimakkuuteen liittyvä
pääsävellaji = sävellaji, jolla sävellys alkaa, ja johon se yleensä myös loppuu
sekvenssi = saman melodia-aiheen toistuminen eri tasoilla
subdominantti = leposävel, duuri- tai molliasteikon 4. sävel (IV aste)
toonika = perussävel, duuri- tai molliasteikon 1. sävel (I aste)
tritonus = ylinouseva kvartti
unisono = soitto tai laulu yksiäänisesti tai oktaaveissa

Autamme mielellämme kaikissa musiikkiharrastukseen ja aloittamiseen liittyvissä kysymyksissä.